Uusiutuvan energian määrän kasvu on pistämässä koko energiajärjestelmämme uusiksi. Kun Tanskassa tuulee ja Norjassa sataa, on sähkö lähes ilmaista ja vastaavasti toisin päin, kun uusiutuvat lähteet eivät ole saatavilla. Uusi logiikka murtaa vanhan totuuden, jossa energia-alan ykkösasia oli kuinka paljon energiaa tuotetaan. Tulevaisuudessa avainroolissa on kulutuksen ajankohta, eli milloin kulutetaan. Tähän tarvitaan joustavaa kulutusta.

Kulutuksen joustoja voidaan hakea monista paikoista (mm. sähköautot, jne.), mutta yksi parhaista paikoista ovat rakennukset. Esimerkiksi EU:ssa rakennusten lämmitys ja viilennys kuluttavat 50 % kaikesta energiasta. Lämmitys ja viilennys ovat hyviä jouston kohteita koska hetkelliset muutokset käyttötehoissa eivät vaikuta rakennusten käyttäjien viihtyvyyteen. Rakennusten joustotuksen kokonaispotentiaali on erittäin suuri – mikäli pelkästään Suomen kaukolämpörakennuksien lämmitys kytkettäisiin mukaan, voitaisiin sulkea Suomen kymmentä suurinta kaukolämpölaitosta vastaava huippuvoimakapasiteetti (~5000 MW). Samalla 400 000 suomalaista asuisi hiilineutraalisti. Kiinassa vastaava harjoitus tarkoittaisi 400 suuren laitoksen kapasiteettia ja 60 miljoonaa ihmistä. Rakennusten potentiaali on siis valtava.

Kulutukseltaan joustavaa rakennusta kutsutaan virtuaalivoimalaitokseksi. Tämä tarkoittaa, että energian tuotannossa rakennuksen kulutusta voidaan ohjailla aivan kuin se olisi yksi tuotantolaitos muiden joukossa. Rakennuksen muuttaminen vaatii teknisesti kyvyn ohjata lämmönsäätöjärjestelmiä sekä antureita tiloihin, joilla huolehditaan käyttäjien olosuhteista joustottamisen aikana. Haastavin muuttuja yhtälössä on äly – kiinteistöjä on jo yli 100 vuotta ohjattu talonmiesten ja isännöitsijöiden laatimien lämmityskäyrien perusteella. Virtuaalivoimalaitoksen ohjaus ei kuitenkaan enää voi nojata ihmisälyyn, sillä huomioitavia asioita on jatkuvasti liikaa – ihmisten käyttäytyminen tiloissa, sääennusteet, rakennuksen jäähtyvyys, energiayhtiön ohjaussignaalit jne. Kehittyneiden tekoälyalgoritmien avulla myös nämä haasteet voidaan nykyään taklata.

Kun rakennuksesta tehdään virtuaalivoimalaitos, säästetään 20 % huipputehossa ja yli 10 % energiankulutuksessa. Samalla sisäolosuhteet paranevat ja rakennuksen huolto helpottuu. Esimerkiksi yksittäinen taloyhtiö voi tällä tavalla säästää 10–20 % koko energialaskusta, parantaa sisäolosuhteita ja samalla osallistua ilmastotalkoisiin.

Suomi on virtuaalivoimalaitosten saralla maailman johtava maa. Meillä on hienoja yrityksiä (sekä pieniä että suuria), jotka tekevät aktiivisesti töitä joustojen osalta sekä sähkön että lämmön puolella. Asuinrakennusten puolella lämmön laskutustapa (lämpö laskutetaan taloyhtiöltä, ei asukkaalta) mahdollistaa uusien innovaatioiden nopean leviämisen verrattuna Keski-Euroopan markkinoihin.

Haastankin alan suomalaiset toimijat ja rakennusten omistajat jatkamaan panostuksia joustojen toteuttamiseen – näin pidämme Suomen kehityksen veturina.

Jos aihe kiinnostaa, katso myös puheenvuoroni kyseisistä teemoista Digitalist-tapahtumassa 11.5.2017 “Rakennuksista virtuaalisia voimalaitoksia – energiatuotannosta puhtaampaa ja taloudellisempaa”:
Leanheat Jukka Aho; Fortum Digitalist new Energy Forumissa