Kiinteistöala – ja maailma – on tietotekniikan edistymisen myötä kehittynyt paljon. Oli kyse sitten taloushallinnosta tai kiinteistötekniikasta, on tuottavuus parantunut hurjasti kun toimintaa on määrätietoisesti sähköistetty ja kehitetty.

Mutta mitä se suuri digitalisaatio sitten on? Miksi tällaisia muotisanoja hypetetään – kehitystähän tapahtuu joka tapauksessa?

Kun katsotaan viime vuosikymmenten kehitystä, voidaan huomata, että sähköistämisestä ja tuottavuusparannuksista huolimatta toiminnan perimmäinen luonne on pysynyt paljolti ennallaan. Esimerkiksi taloushallinnossa laskutus on sähköistynyt, mutta laskut näyttävät siitä huolimatta samalta kuin ennenkin. Kiinteistötekniikassa moni kehitysaskel on suoraa jatkumoa perinteiselle ajattelutavalle – puhutaan valvomoista, etähallinnasta ja säätökäyristä.

Digitalisaatio on muotisanana kenties jopa jo hieman menettänyt tehoaan, mutta hypetykselle löytyy kuitenkin loogiset perusteet. Selvennetäänpä ensin termejä.

Viime vuosikymmenten kehitysaskeleissa ei itse asiassa ole kyse digitalisaatiosta, vaan digitoinnista, jossa paperi, kynä ja viestintä sähköistyvät. Digitoinnissa on kyse inkrementaaleista tuottavuusparannuksista, kun taas digitalisaatiossa tavoitellaan syvällisempää toiminnan luonteen muuttamista ja täysin uusia, suuriin tuottavuusloikkiin johtavia toimintamalleja.

Digitoinnin myötä syntyy tyypillisesti hurja määrä sähköistä dataa – tässä kontekstissa digitalisaatio voidaan nähdä vaikkapa rakettina, joka käyttää tätä dataa polttoaineena.

Mutta miksi vasta nyt tapahtuisi jotain mullistavaa?

Vastaus on helppo. Ns. Mooren käyrältä nähdään, että tabletin laskentateho maksoi 80-luvulla 4 miljoonaa euroa ja vähän aikaisemmin 4 miljardia euroja. Nyt puhutaan kympeistä. Laskentatehon hinta on laskenut pitkään exponentiaalisesti ja juuri nyt olemme tilanteessa, jossa laskentateho ei maksa enää mitään. Exponentiaalinen kehitys näkyy arjessa juuri siten, että vuosikymmenien pitkä kehitys muuttuu merkitykselliseksi aivan yhtäkkiä. Tämä kehitys on johtanut nopeasti tekoälyn ja robotiikan esiin marssiin. Kustannusten aleneminen näkyy myös toisaalla – vuoteen 2020 mennessä arvellaan verkkoon olevan kytkettynä jo 15–50 miljardia laitetta. Laskentakapasiteetin halpenemisen ohella IoT onkin keskeisiä mahdollistajia muutokselle.

Kiinteistötekniikassa digitalisaation vaikutukset ovat hienosti nähtävillä.

Aikojen alussa ihminen lappasi hiiliä pesään ja talot lämpenivät. Vähän myöhemmin tuli kaukolämpö, kiinteistöautomaatio ja taulukkosäätö, jolla saatiin suurin piirtein oikea määrä energiaa taloihin ulkolämpötilan mukaan. Talonmies kävi säännöllisesti tarkistamassa, että säätökäyrä oli järkevä.

Samaan aikaan kun talot alkoivat kehittyä, tuli tarve pitää huolta myös patteriverkoston perussäädöistä säännöllisin väliajoin. Siinä missä ihmistyö on nykyään kallista ja perinteisen ”talonmiesmallin” ylläpito taloudellisesti vaikeaa, on digitalisaatio rientänyt apuun. Uudessa maailmassa ei tarvitse enää puhua taulukkosäädöstä tai säätökäyrän tarkistustoimenpiteistä.

Nykyään tekoäly hoitaa sensoridatan ja pilvilaskennan pohjalta lämmityksen joka hetki optimaaliseksi ilman että ihmisen tarvitsee asialla vaivata päätään. Samaan aikaan tieto löytää automaattisesti oikean tahon, jos perussäädöissä on ongelmia ja tarvitaan kohdennettuja toimenpiteitä, tai jos vaikka talotekniikassa on jokin komponentti hajoamassa – tai pahimmassa tapauksessa talot mätänemässä pystyyn.

Tällä saralla kiinteistöala on lähestymässä suurta tuottavuusloikkaa – mitä suurempi määrä alan palveluntarjoajia saadaan mukaan uuteen proaktiiviseen toimintamalliin, sitä suurempi tuottavuusloikasta saadaan yhdessä tehtyä. Leanheat on innolla mukana helpottamassa ihmisten arkea mahdollistamalla uusia toimintamalleja avoimesti eri kumppanitahojen kanssa.