Opas huoneistoantureiden valintaan OSA 3

Pekka Paaskunta· 2018-03-01T11:16:11+00:00 1.3.2018|

Blogisarjan kolmannessa osassa jaamme kokemuksiamme ja ajatuksiamme mittatietojen tallentamisesta, avoimuudesta ja omistusoikeudesta.

Ensimmäisessä blogisarjan kirjoituksessamme painotimme, että data on arvotonta ilman tarkasti mietittyä ja mielellään automatisoitua käyttötarkoitusta. Heitetäänpä lisää vettä myllyyn; ainakin siinä tapauksessa data on arvotonta, jos sitä ei ole ensinkään saatavilla.

Periaatteet datan omistusoikeudesta ja avoimuudesta voivat ammattilaiseltakin joskus unohtua. Tietokantojen siirtyessä pilvipalveluihin vanhat rajat hämärtyvät ja säännöt muuttuvat. Mainospuheet kannattaa siis haastaa ja sopimustekstit aina tarkistaa.

Ennen anturitekniikan valintaa suosittelemme tarkistamaan huolellisesti, minne kerätty data tallennetaan, kuinka pitkään sitä säilytetään ja kuka ylipäätään hallinnoi ja omistaa datan.

Tyypillisesti vaatimuksena on datan säilytys EU:n alueella uskottavalla palvelintarjoajalla, jolla vähintään perusasiat kunnossa (varmuuskopiointi, suorituskyky, saavutettavuus jne). Myös järjestelmätoimittajan yleistä ammattitaitoa ja suhtautumista tietoturvaan kannattaa haastaa.

Suosittelemme valitsemaan vain ratkaisuja, joissa kaikki kerätty mittadata jää muistiin ja tiedot on tarvittaessa siirrettävissä ulos järjestelmästä. Esimerkiksi muutaman vuoden säilytysaika on yllättävän lyhyt ja ennemmin tai myöhemmin tulee eteen tarve myös historiadatalle.

Jotta data saadaan varmasti hyötykäyttöön on lisäksi ehdottoman tärkeää varmistaa, että mittadata on omassa omistuksessa ja haluttaessa vapaasti kolmansien osapuolten saatavissa ohjelmallisten rajapintojen kautta (excel-tiedosto ei riitä). Tämä on ainoa keino varmistaa, että datalla on pitkän tähtäimen arvoa.

Esimerkiksi kiinteistöautomaatiojärjestelmiä hankittaessa on siis syytä sopimuksellisesti varmistaa, että anturiverkkojen datan saa tarvittaessa luettua muidenkin kuin laitteistovalmistajan omien palveluiden pohjaksi. Myös mahdollisesta rajapintojen hinnoittelusta kannattaa sopia etukäteen. Muussa tapauksessa syntyy ikävä ”lock-in” -tilanne ja toimittajalle täysi hinnoitteluvalta lisäpalveluihin.

Tutustu myös blogisarjan aikaisempiin kirjoituksiin:
Opas huoneistoantureiden valintaan OSA 1, datan käyttötarkoitus
Opas huoneistoantureiden valintaan OSA 2, mitattavat suureet ja mittaustarkkuus

 

endesvChoose language