Blogisarjamme viidennessä ja viimeisessä osassa jaamme kokemuksiamme anturitekniikoiden  hinnoitteluun ja kokonaiskustannuksiin liittyen. Tekniikan ja siihen liittyvien palveluiden hinnoittelu muodostuu useista komponenteista ja kokonaiskustannusten hahmottaminen voi olla yllättävänkin haastavaa. Oletko esimerkiksi tullut ajatelleeksi, että anturitekniikan hintaan voi vaikuttaa myös pariston kesto ja avoimet rajapinnat? 

Anturien hyödyntämistä mietittäessä ja tekniikkaa valittaessa on keskeistä ymmärtää hankinnan elinkaarelle jakautuvat kokonaiskustannukset. Tämän sijaan keskustelu painottuu usein pelkkään yksikköhintaan, joka on haastavaa kahdesta syystä:

  • Ensinnäkin tekniikat ovat erilaisia ja kustannukset koostuvat eri osista. Tällöin pelkän anturin kustannus voi olla vain pieni osa tai vastaavasti edustaa hyvin suurta osaa kokonaiskustannuksista.
  • Toiseksi eri laitteistovalmistajat ja palveluntarjoajat sisällyttävät hinnoitteluun tyypillisesti erilaisia palvelutasoja. Yksikköhinta voi sisältää pelkän anturin, toisessa tapauksessa myös yhteyskustannukset, jatkuvat tukipalvelut tai muita lisäpalveluita.

Arvioidessamme anturitekniikan kokonaiskustannuksia arvioimme tyypillisesti asiaa 5 ja 10 vuoden aikajänteillä. Anturin yksikköhinnan jälkeen ensimmäisenä arvioinnissa tulee eteen pariston kesto. Jos on odotettavissa, että langattoman anturitekniikan paristot kestävät maksimissaan 5 vuotta, on pitemmän aikavälin arvioinnissa huomioitava pariston tai anturin vaihtokustannukset.

Samassa yhteydessä suosittelemme arvioimaan takuu- ja tukiasiat. Tyypillinen takuuaika (joka ei sisällä paristoja) on 2 vuotta, mutta jotkin toimijat tarjoavat myös pitempiä ja paristot kattavia takuita. Tuen ja takuuasioiden toimivuuden suhteen kannattaa arvioida toimittajan referenssejä ja taloudellista asemaa. Jos tilaat antureita suoraan Kiinasta tehtaalta, voi takuuasiat muodostua jossain vaiheessa ongelmaksi. Toisaalta paikallinen pikkufirmakaan ei välttämättä ole riskitön, jos talousluvut ovat huonot. Takuuasioita arvioitaessa kannattaa tarkistaa myös asennustyön takuu: pystyykö asentajayritys takaamaan esim. 95-100% kuuluvuuden anturiverkolle? Takuu- ja tukiasiat on tärkeää tiedostaa, joskin niitten arvottaminen kustannukseksi voi olla vaikeaa.

Seuraavaksi suosittelemme huomioimaan yhteyskustannukset. Yhteyksistä voi muodostua kahden tyyppisiä kustannuksia: jatkuvia operaattorimaksuja (3g, LoRaWAN, Sigfox) ja kertaluonteisia maksuja (esim. kiinteistön sisäverkon tukiasemat ja modeemit). Operaattorimaksut voivat sisältyä anturien yksikköhintaan esimerkiksi niin, että anturin hinta sisältää 5 ensimmäisen vuoden operaattorimaksut, jonka jälkeen veloitetaan lisähinta per anturi per vuosi. Toisessa tekniikassa yhteysmaksujen rooli voi olla pienempi, mutta anturien hinnoissa onkin mukana kertaluonteisia eriä. Kolmannessa tekniikassa taas anturien hintoihin ei sisälly mitään yhteyskustannuksia. Pelkästään tällaiset palvelutasoerot voivat muuttaa kahden anturien yksikköhinnat vertailukelvottomiksi.

Kun laitteistojen ja yhteyksien kustannukset on sisällytetty laskelmaan, on summaan lisättävä luonnollisesti asennuskustannukset, jotka voivat vaihdella paljonkin eri palveluntarjoajien välillä. Suosittelemme käyttämään mahdollisimman ammattitaitoisia asentajia, sillä esimerkiksi anturien sijoittelu voi olla datan laadun varmistamisen vuoksi hyvin tarkkaa puuhaa. Leanheatilla olemme asentaneet jo 40 000 anturia ja tämän työn tuloksena pystymme hyvin tarkkaan ohjeistamaan sekä listaamaan optimaaliset paikat sekä paikat joihin anturia ei kannata asentaa.

Kun yhteen on laskettu anturien yksikköhinta, mahdolliset paristonvaihtokustannukset, yhteyskustannukset ja asennuskustannukset on saatu kasaan anturiverkon kokonaiskustannus. Todennäköisesti tässä vaiheessa eri tekniikat ovat jo kohtalaisen hyvin vertailukelpoisia, mutta välttämättä näin ei vielä ole.

Kun anturiverkko on asennettu ja yhteydet pelaavat, on data saatava siirrettyä pilveen ja tietokantaan ja todennäköisesti myös raportoitua tai muutoin hyödynnettyä. Kaikkein tärkeintä on varmistaa, että tekniikan tarjoaja pystyy tarjoamaan riittävällä saavutettavuudella ja palvelutasolla varustetun, selkeän avoimen rajapinnan, josta datan saa luettua. Kannattaa etukäteen tarkistaa, onko tällainen rajapinta käytössä veloituksetta vai aiheutuuko sen käytöstä lisäkustannus. Näin ostaja varmistaa, että data on varmasti käytettävissä sovelluksessa kuin sovelluksessa, oli se sitten toimittajan tarjoama, kilpailevan toimittajan tarjoaja tai itse rakennettu. Anturitoimittajalta voi olla saatavilla myös visuaalinen käyttöliittymä, jonka hinta voi sisältyä tai olla sisältymättä anturihintoihin. Sekä käyttöliittymästä, että rajapinnasta voi aiheutua kertaluonteisia tai jatkuvia kustannuksia.
Kannattaa varmistaa, miten kustannukset eri skenaarioissa muuttuvat:

  1. Käytössä pelkkä rajapinta ja oma/kilpaileva käyttöliittymä,
  2. Käytössä rajapinta ja toimittajan tarjoama käyttöliittymä,
  3. Rajapintaa ei käytössä ja käytössä toimittajan käyttöliittymä.

Tässä vaiheessa laskentaa ollaan todennäköisesti kaikkein vertailukelpoisimmassa tilassa. Hintaeroja arvioitaessa suosittelemme arvioimaan tietysti myös laadullisia tekijöitä. Ovatko tuotteet teknisesti vertailukelpoisia? Entä toimittaja, ovatko kaikki yhtä uskottavia toimijoita? Yleensä hintaeroille on selkeät syyt, joita kannattaa hetki miettiä. Halvin ei välttämättä ole paras.

Laadullisten tekijöiden lisäksi kannattaa vielä huomioida, että tarjottujen anturitekniikoiden hinnat eivät vielä tässäkään vaiheessa ole välttämättä vertailukelpoisia, eivätkä ne välttämättä vertailukelpoisiksi koskaan tulekaan. Kun analyysia jatketaan alkaakin vertailukelpoisuus tyypillisesti heiketä. Tällöin ei itse asiassa enää puhutakaan anturiverkoista, vaan anturiverkon sisältävistä laajemmista ratkaisuista ja palveluista. Harva kiinteistönomistaja on viime kädessä kiinnostunut pelkästä anturiverkosta, vaan tyypillisesti dataa halutaan käyttää esimerkiksi ennakoivaan kiinteistöhuoltoon tai lämmityksen ohjaukseen – tavoitteena on siis jokin konkreettinen hyöty, eikä niinkään tekniikka. Tällöin on esimerkiksi huomioitava erikseen integraatiokustannukset lämmityksen ohjaukseen. Lisäpalveluiden osalta on luonnollisesti tunnistettava kustannusten lisäksi myös eri tyyppisten palveluiden hyödyt ja eri toimijoiden uskottavuus ja kyky näiden hyötyjen toimittamiseen. Mutta tämä onkin jo toinen tarina ja analyysi, josta blogaamme erikseen 🙂

 

Mikäli olet tarkemmin kiinnostunut eri anturitekniikoiden hinnoitteluista ja esimerkiksi Leanheatin suuren skaalan mahdollistamista volyymieduista, suosittelemme olemaan suoraan meihin yhteydessä. Käydään yhdessä läpi tarve ja eri toteutusvaihtoehdot!

Ota yhteyttä:
Pekka Paaskunta
040 728 2282
pekka.paaskunta@leanheat.com

Tutustu myös blogisarjan aikaisempiin kirjoituksiin:
Opas huoneistoantureiden valintaan OSA 1, datan käyttötarkoitus
Opas huoneistoantureiden valintaan OSA 2, mitattavat suureet ja mittaustarkkuus
Opas huoneistoantureiden valintaan OSA 3, mittatietojen tallentaminen, avoimuus ja omistusoikeus
Opas huoneistoantureiden valintaan OSA 4, langattomuus ja langallisuus, paristojen kesto ja kuuluvuus