Leanheatin ratkaisu seuraa ja analysoi olosuhteita asunnoissa lukuisilla eri alueilla voidakseen parantaa asumismukavuutta, turvata asukkaiden terveyttä, alentaa kustannuksia ja helpottaa kiinteistöjen huoltoa. Esimerkiksi ilmankosteuden hallinnassa tekoäly tuottaa suuria etuja.
Ilmankosteus on ilmassa olevaa vesihöyryä, jota ei tavallisesti näe tai tunne. Liian kostea huoneilma voi aiheuttaa home- ja kosteusvaurioita, joka voi johtaa vakaviin terveysongelmiin.
Kiinteistöjen kuntoon vaikuttaessaan ongelma on merkittävä taloudellisesti. Vuonna 2010 käytettiin yli miljardi euroa merkittävien kosteusvaurioiden korjaamiseen ja arviolta 6–9 % asuinkerrostaloista oli merkittävä home- tai kosteusvaurio.
Opinnäytetyö auttoi ymmärtämään ilmankosteuden vaihteluita
Voidakseen ratkaista ongelman perusteellisesti Leanheatin on tunnettava sen syyt tarkkaan. Leanheat otti tiimiinsä Metropolia Ammattikorkeakoulusta Rolf Lillebergin tekemään opinnäytetyötä ilmankosteudesta suomalaisissa asunnoissa. Tutkimus tehtiin Leanheatin järjestelmän keräämän datan avulla ja käymällä kohteissa tarkastamassa, mistä kosteus johtuu. Kohteissa mitattiin myös ilmanvirtoja ja verrattiin niitä suunniteltuihin arvoihin.
Lilleberg havaitsi, että sekä rakennusvuosi, sijainti että ilmanvaihto vaikuttavat asunnon ilmankosteuteen. Ilmankosteus oli pienempi uudemmissa rakennuksissa. Rakennuksen sijainti vaikuttaa erilaisten ulko-olosuhteiden vuoksi. Jos ilmanvaihto ei toimi kunnolla, kosteus sisällä nousee. Jos esimerkiksi painovoimainen ilmanvaihto lopettaa toimimisen kesäkuumalla sisä- ja ulkoilman lämpötilaeron poistumisen takia, kosteus sisällä kasvaa.
Tekijöistä merkittävin on ilmanvaihto. Ongelmat yksittäisissä opinnäytetyötä varten tarkastelluissa asunnoissa johtuvat käytännössä aina siitä, että ilmanvaihto ei toiminut kunnolla esimerkiksi oheisten ongelmatilanteiden takia:
- ilmanvaihto venttiilit olivat tukossa liasta tai pölystä
- rasvasuodatin oli tukossa
- IV kone oli pois päältä
- IV järjestelmässä löytyi vikaa: ilmamäärät huomattavasti pienemmät kuin suunnitellut tai jokin osa kokonaan toimimaton esim. keittiönliesituuletin ei toiminut olenkaan.
”Suomalaisissa olosuhteissa on tyypillistä, että asuntojen ilmankosteus vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana ja että kaikissa asunnoissa on sekä päiviä, jolloin ilmankosteus on suosituksia suurempaa tai vähäisempää. Rakennusvuosi, sijainti ja ilmanvaihto kuitenkin vaikuttavat siihen, kuinka paljon suosituksista poikkeavia päiviä tavanomaisesti on”, Lilleberg sanoo.
Tekoäly hälyttää huollon epätyypillisissä vaihteluissa
Leanheat hyödyntää tuloksia ilmankosteuden analysoinnissa. Leanheatin anturit seuraavat ilmankosteutta asunnoissa, mutta suurin etu saadaan siitä, että Leanheatin jatkuvasti jatkokehittämä tekoäly analysoi ilmankosteudesta kerättyä dataa.
”Jos mittaroidaan pelkästään ilmankosteutta ja hälytetään, kun ilmankosteus ei ole suositusten rajoissa, saadaan suomalaisissa olosuhteissa paljon tarpeettomia hälytyksiä. Tällöin huolto usein ohittaa hälytykset eivätkä ongelma-asunnot nouse esille”, kertoo myyntijohtaja Pekka Paaskunta Leanheatista.
”Meillä tekoäly käy jatkuvasti läpi dataa. Se oppii nopeasti, miten ilmankosteus vaihtelee yleensä kyseisen tyyppisissä rakennuksissa. Kun tekoäly huomaa, että jossain asunnossa ilmankosteus esimerkiksi pysyy raja-arvoja suurempana pidempään kuin yleensä tällaisissa asunnoissa, se hälyttää huollon. Näin voimme löytää ongelma-asuntoja ennen kuin ongelmat räjähtävät käsiin”, Paaskunta jatkaa.
Ilmankosteutta on hyödyllistä seurata automaattisesti, koska asukkaat eivät välttämättä tunnista ongelmaa. Ihmiset kokevat niin huonelämpötilat kuin ilmankosteudenkin eri tavoin. Joillekin asukkaille ilmankosteus voi tuntua miellyttävältä, vaikka se on jo riittävän korkea alkaakseen aiheuttaa homeongelmia.
Espoon Asunnot löysi ongelmia ajoissa
Espoon Asunnoilla on tällä hetkellä yli 15 000 vuokra-asuntoa eri puolilla Espoota ja uusia rakennetaan jatkuvasti. Espoon Asuntojen asunnoissa asuu lähes 30 000 ihmistä.
Kiinteistöjen kunto vaikuttaa merkittävästi ison kiinteistöomistajan tulokseen. Tavoitteena on pitää kiinteistöt niin hyvässä kunnossa, ettei isoja remontteja tarvitse tehdä ennen peruskorjausaikaa.
”Tuhansissa asunnoissamme on Leanheatin anturit. Kerätyn tiedon avulla Leanheatin tekoäly alkoi tehdä kosteushälytyksiä. Näiden perusteella olemme pystyneet löytämään kohteita, joissa ilmanvaihto ei ole kunnossa”, kertoo Iiro Hassinen, Espoon Asuntojen rakennusautomaation asiantuntija.
Leanheat tuottaa tietoa kosteuslisästä eli pelkän sisäilman suhteellisen kosteuden seuraamisen sijasta se seurasi, kuinka paljon kosteampaa kunakin hetkenä asunnoissa on verrattuna ulkoilmaan. Näin saatiin olennaista tietoa asuntojen sisäilman laadusta. Lisäksi tekoäly vertaa asuntojen ilmankosteuksia suhteessa muihin asuntoihin.
”Jos tekoäly lähettää viestin isännöitsijälle, että kosteuslisä on alkanut kohota suuressa osassa rapun asuntoja, se on erittäin hyvä syy tilata huoltomies tarkastamaan poistoilmalaitteiden kunto”, Hassinen sanoo.
Koska Leanheatin järjestelmä kerää historiatietoja, se osaa myös eritellä hetkelliset kosteuden nousut toistuvista ja pysyvistä muutoksista.
Espoon Asunnot on erittäin tyytyväinen siihen, miten paljon kiinteistöjen ilmankosteuden seuranta helpottaa huoltoa ja auttaa löytämään vioittuneet ilmanvaihtolaitteet ajoissa – ennen asukkaille tai kiinteistölle syntyvää suurempaa haittaa.
”Olin yllättynyt, kuinka paljon jo pelkällä ilmankosteus- ja -lämpötilatiedolla kiinteistöjen huollossa voidaan tehdä”, Hassinen toteaa.