Tampereen Energiamessuille meno aina jännittää. Muistan, miten viime kerralla kirjoitin paluumatkalla junasta, että jos energiamessut imevät kävijän energiat näin, pitää pysyä kaukana kauneus- ja terveysmessuista.
Tämänvuotisten messujen kattaus oli perinteinen ennemmin kuin yllättävä. Silti keskusteluista ja näytteilleasettajista näkyi toimialan vähittäinen muuttuminen. Esimerkiksi ilmastoteemalla ei enää vuonna 2018 pysty energiatoimialalla erottautumaan: ”kaikki” puhuivat IPCC:n viimeisimmästä raportista.
Jotain vanhaa, jotain uutta
Perinteiseltä tuntui esimerkiksi messujen näytteilleasettelu. Voimalaitosten suunnittelu-, laite- ja kunnossapitotoimittajat täyttivät edelleen toisen halleista. Muutosta heidän keskusteluissaan viestivät toisaalta polttomoottorimarkkinan epävarmuustekijöihin liittyvät pohdinnat. Toisaalta pohdittiin lämpöpumppujen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien teknologioiden vahvistumista.
Tulevaisuuden energiantuotantoketjun ”kunnossapitotekijät” eli energiatehokkuus, IoT ja älykkyys olivat messuilla esillä, mutta vielä vähemmistössä.
Perinteisiä kävijäryhmiä messuilla ovat energiayhtiöiden johtoryhmät ja poliittiset päättäjät. Tälle vuodelle osuivat WEC Finlandin 50-vuotisjuhlat. Samoin IEA:n Suomen maaraportin julkaiseminen saattoi erityisesti vetää paikalle näitä kävijöitä. Keskusteluun he nostivat teemoja kuten digitalisaatio, asiakkaan käyttäytymisen muutos, kaukolämpöverkkojen avautuminen ja biopolttoaineiden käytön rajoittaminen.
Näytteilleasettajissa nämä teemat näkyivät jonkin verran, mutta vähemmän kuin puheissa. Tuotteitaan ja palveluitaan esittelivät usein jo kaupalliseen vaiheeseen ehtineet pienyritykset tai perinteiset isot toimijat. Mistään startup-messuista ei voi puhua.
Yllä oleva vahvistaa Pöyryn Mikael Maasalon messuilla esittämää väitettä: ”keskimääräisessä energiayhtiössä ei ehkä haluttaisi tällaista kaveria, joka ampuu sähköautonsa avaruuteen” (viittaus Elon Muskiin). Digitalisaation kyllä nähtiin synnyttävän uutta liiketoimintaa. Startupien myös nähtiin olevan näiden tapahtumien keskiössä. Samaan aikaan kuulosti kuitenkin siltä, että vakiintuneen energiayhtiön on helpompi ostaa startup kuin suhtautua siihen Maasalon ehdottamalla uudella asenteella: avoimesti innovoiden.
Kiinteistöt lämpöakuiksi
Leanheatin edustajana tunsi olevansa tapahtumien keskiössä viimeistään siinä vaiheessa, kun IEA:n Paul Simons ehdotti, että Suomen tulisi tukea sähkön ja lämmön yhteistuotantoa ja energiajärjestelmän joustavuutta lämpöakkujen avulla. Toimitusjohtajamme Jukka Ahon esitys alkoi nimittäin viestillä: “jos kaikki Suomen rakennukset saataisiin osaksi energiajärjestelmää, kymmenen saastuttavinta huipunkäyttölaitosta voitaisiin sulkea ja suur-Tampereen verran ihmisiä asuisi hiilineutraalisti”.
Smart Energy Transition -projektin järjestämässä keskustelussa puhtaasta kaukolämpö- ja -kylmäverkosta oli myös helppo olla kotonaan. Oli mielenkiintoista kuulla, miten radikaaleja liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi hukkalämpöihin liittyen paneeliin kutsutut toimijat olivat löytäneet, ja mitä pilotointia lämmön optimointiin liittyen Tampereen Tammelassa on tehty.
Viime vuonna Leanheatin lämmönoptimointijärjestelmä säästi Suomessa huipputehoa 30MW. Vastaavan tuotannon rakentaminen olisi maksanut noin 5 M€. Alkaneen lämmityskauden aikana tulemme vähintäänkin tuplaamaan tämän.
Tuliaiset Tampereen Energiamessuilta vain vahvistavat, että sillä, mitä me Leanheatilla teemme, on arvoa ja merkitystä – sekä asiakkaalle, toimialalle että yhteiskunnalle!