Uudenkaupungin lämmittävä VSV-Energia oppi pilottikohteen kautta viime lämmityskaudella, miten älykäs lämmönohjaus toimii asuinkiinteistössä ja mitä hyötyä siitä syntyy asiakkaalle, mitä energiayhtiölle. Talven kokemusten perusteella askel kaukolämmön myynnistä palvelumyyntiin alkaa tekijöistä tuntua jo aika yksinkertaiselta. Tälle lämmityskaudelle ohjaukseen on tulossa ainakin 24 uutta kiinteistöä. Niiden kautta energiayhtiö odottaa näkevänsä myös jo verkostohyötyjä.  

Pilotin jälkeen VSV halusi mukaan sen verran kiinteistöjä, että myös energiayhtiön saama hyöty lämmönohjauksesta alkaa näkyä. Vakuuttamalla kaupungin omistamat vuokrataloyhtiöt tähän voitiin päästä. ”Neuvoteltiin, käännettiin, väännettiin, oli vastustusta ja kannatusta”, kuvaa VSV:n tuotantojohtaja Mika Salo viime talven keskusteluja taloyhtiöiden hallitusten kanssa. ”Lopulta pidettiin palvelun esittelytilaisuus hallitusten jäsenille ja isännöitsijöille ja se ratkaisi asian’’.

Kysymykseen ”mitä ehkä olisi voinut tehdä toisin?” hän sanoo, että heti alkuun olisi kannattanut järjestää tilaisuus, jossa tietoa järjestelmän toiminnasta olisi päässyt jakamaan kasvokkain isännöitsijöille ja taloyhtiön hallitusten jäsenille. ”Meille insinööreille on aina vaikea tajuta, että kun me itse käsitämme, mitä OptiLämpö tekee, ja teemme siitä hyvät kalvot, mikseivät he, joille ne esitetään, kuitenkaan ymmärrä sitä,” kuvaa Salo haasteita älykkään lämmönohjauspalvelun myynnissä. Salon tulkinta aiheesta on, että vastaanottaja saattaa lämmönohjauspalvelun toimintaperiaatteiden sijaan jäädä ensimmäisenä miettimään vaikkapa sitä, mitä lämpöyhtiö itse siitä hyötyy, että asiakkaan lämpölasku alenee.

Salon kokemuksen perusteella energiayhtiö lähtee siis energiatehokkuuspalveluiden myyntiin takamatkalta. Energiayhtiön tuotantojohtajan näkökulmasta energiatehokkuuden edistäminen lämmönmyyjänä ei kuitenkaan ole ristiriitaista: asiakkaiden pitäminen edellyttää lämmön hinnan pitämistä kilpailukykyisenä ja se puolestaan edellyttää jatkuvaa kustannusten kurissa pitämistä. Kustannuksia pidetään kurissa paitsi edullisilla polttoainehankinnoilla, käyttämällä energia niin tehokkaasti hyödyksi kuin mahdollista.  ”Toki asiakkaat tämän hyväksyvät, kun vaan jaksamme sitä selittää”, sanoo Salo.

Tekoäly työkaverina

Pilottikohteen lämmönkäyttöä päivittäin seurannut kaukolämpöpäällikkö Mari Vikman kuvaa viime lämmityskaudella käyttäneensä ”ehkä viisi tuntia viikossa” asiakkaan lämmityshuolissa auttamiseen yhdessä kaukolämpöinsinööri Teemu Niittymäen kanssa. Lämpötilojen seuraamisen ja säädön lisäksi he tekivät kartoituskäyntejä kohteeseen ja opastivat isännöitsijää palvelun käytössä. ”Sen, joka lämpötiloja kiinteistössä säätää, tulee saada myös asukkailta tuleva palaute, jotta kohteen käyttäytyminen opitaan”, hän kuvaa oppeja viime lämmityskaudelta.

Lämmönohjauspalvelun käyttöönoton ansiosta pilottikohteesta löydettiin mm. huoneistoja, joiden lämpötilat poikkesivat toisista yllättävän paljon. Eräässä huoneistossa patterin meno- ja paluuputki oli kytketty väärin päin ja se sekoitti koko talon lämmityskiertoa. Löytyi myös asukas, joka yksinkertaisesti halusi pitää asunnon kylmänä, ja asunto, jossa lämpömittarin alapuolella oli vahvistin. Vaikka kiinteistössä oli tehty patteriverkoston tasapainotus, lämmönohjauspalvelun keräämän datan perusteella saattoi nähdä, ettei sitä oltu tehty kovin hyvin. Energiayhtiö päätyi suosittelemaan asiakkaalle, että heidän kannattaa teettää se takuutyönä uudelleen.

Yhteistyö isännöitsijöiden kanssa sujui asennustöiden ja avainten haun suhteen Vikmanin mukaan vaivatta.


VSV-Energian kaukolämpöpäällikkö Mari Vikman

Kaukolämmön myyjät energiatehokkuuspalvelun tuottajina

Vikmania kollegoineen on innostanut mahdollisuus palvella asiakkaita aiempaa paremmin. ”Onhan se hyvää mainetta meille, ja erilaista siihen verrattuna, mitä aiemmin olemme tehneet. Paljon saa oppia”, Vikman kuvaa. Jatkossa hän kuitenkin haluaa selkeyttää, mikä rooli kaukolämpöyhtiöllä on lämmönohjauspalvelun tuottamien havaintojen hyödyntämisessä kiinteistön parhaaksi, ja minkä osuuden hoitaa isännöitsijä. ”Voimme kertoa hälytyksistä isännöitsijälle ja huoltoyhtiölle, mutta nehän edellyttävät jossain vaiheessa toimenpiteitä. Niiden suhteen vastuut on pidettävä selvinä.”

Jos vastuut siten määritellään, Vikmanista tuntuu luontevalta laajentaa palvelua asiakkaan suuntaan. Myös Mika Salo vahvistaa, että he voisivat toimittaa palvelua isännöitsijöille heidän haluamassaan laajuudessa, kun sille on määritelty hinta. Hänen mukaansa se ei tässä vaiheessa vaadi edes lisäresurssien hankkimista energiayhtiöön.

Isännöitsijöiden lisäksi Vikman toivoo jatkossa huoltomiesten saamista mukaan tarjottuihin koulutuksiin. Hän kertoo, että VSV:n pilottikohteessa lämmönjakohuoneen toimintaa valvovat huoltomiehet kysyivät talvella, miksi säädön aloittamisen jälkeen patteriverkostoon on mennyt normaalia viileämpää vettä. Sen kautta energiayhtiö pääsi selittämään lämmönohjauspalvelun toimintaa heille. Lämmönjakohuoneiden valvontaan asti VSV ei suunnittele omaa palveluaan laajentaa, vaan tavoitteena on lämmönohjauspalvelun tuottamaa uutta tietoa hyödyntävä kumppanuus, joka helpottaa sekä energiayhtiön, isännöitsijöiden että huoltoyhtiöiden työtä.

 

Heräsikö kysymyksiä – kiinnostaako tietää aiheesta lisää?

Tutustu VSV Lämmön tarjoamaan OptiLämpö-palveluun!

Kaukolämmön älykkäiden ratkaisujen kumppanuus- ja kehitysasioissa voit olla yhteydessä Leanheatin:
Ossi Porri, ossi.porri@leanheat.com, puh. 0400 751 101