Mitä voidaan saada aikaan, kun saman pöydän ääreen istahtavat iso energiayhtiö, kovat vastuullisuustavoitteet itselleen asettanut kaupunki sekä energiatehokkuuteen panostavien digiratkaisujen edelläkävijä?
Lämmityskustannuksia voi pienentää samalla, kun asumismukavuus paranee. Tämä on huomattu Espoossa yhteistyöhankkeessa, jonka piirissä on pitkälti päälle sata julkista kiinteistöä ja lähes 15 000 asuntoa. Espoon kaupungin, Espoon Asuntojen, Fortumin ja Leanheatin yhteistyön ansiosta lämmityskuluja on saatu kutistettua ja asumismukavuutta nostettua.
Fortum toimittaa julkisiin kiinteistöihin – muun muassa päiväkoteihin, kouluihin ja toimistorakennuksiin – ja asuinrakennuksiin uusiutuvaa kaukolämpöä ja tarjoaa lisäksi Leanheatiin perustuvaa lämmityksen optimoinnin palvelua.
Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet olivat iso syy yhteistyön aloittamiseen. Lisäksi yhteistyöltä odotettiin rahallisia säästöjä sekä tasaisempia olosuhteita Espoon Asuntojen asukkaille ja julkisten tilojen käyttäjille, kertoo myyntijohtaja Timo Kivi Fortumilta.
Palvelun piirissä olevat kiinteistöt ovat keskenään erilaisia. Leanheatin järjestelmä opetteli niiden erityispiirteet ja optimoi jokaiseen sopivan lämmityksen.
Lämmitystarve ja lämmitysajat ovat kohteissa erilaisia, ja yhteistä on vain se, että kaikissa on kaukolämpö. Järjestelmälle voidaan esimerkiksi antaa lupa pudottaa sisälämpötilaa käyttöajan ulkopuolella, esimerkiksi öisin, kunhan lämpötila on kunnossa aamuun mennessä, havainnollistaa avainasiakkuuspäällikkö Lauri Leppä Danfoss Leanheatilta.
Myös vuodenaika vaikuttaa lämmitystarpeeseen, mutta palvelu ottaa senkin huomioon.
Syksy on aina vaikea, kun olosuhteet muuttuvat ja ilma on kosteaa. Silloin tarvitaan enemmän lämmitystä, jotta olosuhteet pysyvät mukavina. Toisaalta keväällä lämmitystarve saattaa vähentyä reilustikin, kun aurinko alkaa lämmittää, Leppä sanoo.
Kulutus pieneni, sisäolosuhteet paranivat
Yhteistyön tulokset tähän mennessä ovat vakuuttavia. Kaukolämpö on päästötöntä, kulutuksen huippuja on pystytty tasaamaan, lämmitystarve on pienentynyt ja sisäolosuhteet ovat paremmat ja tasaisemmat.
Numeroissa tämä tarkoittaa Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen kiinteistöjen osalta esimerkiksi vuoden 2021 aikana 7 prosentin eli 4500 megawattitunnin laskua kokonaiskulutukseen.
Rahassa mitattuna puhutaan isoista summista, tässä tapauksessa yli 200 000 eurosta, kertoo Espoon kaupungin Tilapalvelut-liikelaitoksen kiinteistöpalvelupäällikkö Leif Ilander.
Projektissa on mukana vanhempia kiinteistöjä, jotka soveltuvat tähän erinomaisesti, sillä niissä on eniten säästöpotentiaalia. Uudemmissa kiinteistöissä on lämmitysmuotona usein maalämpö, ja rakennukset ovat jo lähtökohtaisesti energiatehokkaita.
Kiistaton hyöty on myös sisäolosuhteiden mukavuus, sillä aiemmin lämpötilat vaihtelivat ja haasteena oli viileys etenkin tietyissä huoneissa. Tasainen lämpötila ei ole pikkujuttu, sillä sekä kodeissa että kouluissa ja päiväkodeissa vietetään paljon aikaa. Espoolaisissa kouluissa ja päiväkodeissa on satoja lapsia ja nuoria sekä lisäksi lukuisia työntekijöitä, joten sisäolosuhteiden paranemisesta nauttii iso käyttäjäjoukko.
Energiansäästö itsessään on helppoa, mutta ei enää sitten, jos haluaa pitää myös sisäolosuhteet mukavina, Leppä tiivistää.
Myös kiinteistön huoltoa pystytään järkevöittämään datan avulla, sillä epäkohtiin päästään kiinni reaaliajassa.
Olemme vuosien varrella pystyneet puuttumaan monen lämmitysjärjestelmätasoisen ongelman juurisyyhyn, jotka aikaisemmin peitettiin ylilämmityksellä. Kiinteistön ylläpidon näkökulmasta tieto lämpötiloista ja niiden tasaisuudesta on tärkeää. Suurena kiinteistöjen omistajan tarvitsemme hyviä yhteistyökumppaneita voidaksemme täyttää asiakkaidemme tarpeita ja omistajan asettamia tavoitteita, sanoo Espoon Asuntojen toimitusjohtaja Jaakko Kammonen.
Paras yhteistyö hyödyttää kaikkia
Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että vastaavanlaisella yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa paljon hiilineutraaliustavoitteissa.
Yhteistyön voimalla päästään eteenpäin. Pienillä toimijoilla on hienoja innovaatioita ja ne pystyvät toimimaan nopeasti. Pääsy markkinoille taas vaatii isomman tienraivaajan. Tällaisella yhteistyömallilla pystytään viemään toimintaa myös maailmalle, sillä Suomen markkinat ovat aika pienet, Timo Kivi pohtii.
Yhteistyökumppanit painottavat, että toimivan yhteistyön perustana ovat heti alusta lähtien asetetut selkeät tavoitteet, aikataulut ja työnjako, sekä ehdoton luottamus ja avoimuus. Lisäksi kaikkien osapuolten pitää hyötyä yhteistyöstä.
Kun kaikki kumppanit hyötyvät, niillä on motivaatiota ajaa asiaa eteenpäin. Tällaista yhteistyön mallia voisi replikoida muuallakin ja laittaa hyödyt kuntoon kaikkiin suuntiin, Lauri Leppä kaavailee.